Ajatuksia hevosen kouluttamisesta

Miksi oikeastaan koulutamme hevosiamme?

Hevosen kouluttamisesta puhutaan, kun ihminen haluaa hevosen toimivan hyvin ja ”oikein” jossain hänen ennalta päättämässään tilanteessa, ja sellaisella tavalla kuin hän itse haluaa ja toivoo. Nykyhevoselle näitä erilaisia ihmisen asettamia odotuksia onkin hyvin monenlaisia ja tapoja niiden toteuttamiseksi moninkertainen määrä. Siinä missä esi-isämme ja vielä isovanhempammekin tarvitsivat hevosia pelto- ja metsätöihin, on meidän tarpeemme hevosten ja ihmisten väliselle yhteistyölle hyvin erilaiset. 

Terapeuttisen tallin hevoset tekevät osin melko vaativaakin työtä erilaisten ja erikuntoisten ihmisten kanssa. Ne kohtaavat sekä fyysisesti, henkisesti että emotionaalisesti vaikeitakin asioita, joita me ihmiset tuomme mukanamme tullessamme niiden luokse. Tätä kaikkea varten hevosella on mielestämme myös oikeus saada hyvää koulutusta ja näin ollen parempia valmiuksia erilaisten tilanteiden kohtaamiselle.

Terapeuttisen tallin hevosia koulutetaan kunnioittavasti ja hevosta kuunnellen. Vahvisteiden käyttö on meillä hyväksi todettu metodi ja väkivaltaa emme koskaan suvaitse ketään kohtaan. Emme myöskään suosi kovia koulutusvälineitä tai muita hevosta vahingoittavia menetelmiä, ikinä. Toivomme ettet sinäkään.

 

Hevostemme koulutus

Tallillamme tehtävä kuntouttava ja sosiaalipedagoginen työ vaatii myös hevoselta paljon henkistä sekä fyysistä kapasitettia, mutta myös monenlaista erityisosaamista. Jotta hevosen on mahdollista toimia hyvässä yhteistyösuhteessa ihmisten kanssa, on sen hyvinvoinnin lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota sen koulutukseen sekä hyvään ja kunnioittavaan yhteistyön laatuun.

Tästä syystä meillä panostetaan hevosten kouluttamiseen paljon. Koska suhde hevoseen on kaiken toiminnan a ja o, on kouluttamisen pohjalla meillä aina vahvisteiden käyttö, joista palkitseminen yhdistettynä naksutuksen käyttöön ja paineen poisto ovat yleisimpiä. Näin saamme hevosista aktiivisia, hyvinvoivia ja hyvän itsetunnon omaavia yksilöitä, kun kouluttaminen perustuu lempeisiin ja positiivisiin menetelmiin. Myös luottamus ihmiseen vahvistuu ja hevonen tekee töitä mielellään ihmisen rinnalla omasta halustaan.

Tätä lempeiden ja positiivisten menetelmien käyttöä tukevat monet ammattilaisten kokemuksien vahvistamat tutkimukset siitä, että tehokkainta ja eläimen itsensä kannalta turvallisinta kouluttamista on sellainen, joka perustuu oikean toiminnan oikea-aikaiseen palkitsemiseen. 

 

”Kun kouluttaa hevosta, niin siinä itteasias kouluttaa kaikkis eniten itteänsä.”

– Keijo, Toiskan vanhaisäntä

Ennen kouluttamista

Rento, rauhallinen ja tyytyväinen hevonen on meille mielekäs työ- ja harrastuskaveri. Ja kuten todettu, hevosen terveys, elinolot, ympäristö ja sen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden mahdollisimman hyvä toteutuminen luovat pohjan myös tyytyväiselle hevoselle työ- tai harrastuskäytössä. Kouluttamistavoillamme voimme taas vaikuttaa siihen, miten hevonen oppii toimimaan kanssamme erilaisissa tilanteissa toteuttaen erilaisia tehtäviä. Tässäkään ei ole merkitystä, puhutaanko kilparatsuhevosen, ravihevosen, harrastehevosen vai terapeuttista työtä tekevän hevosen koulutuksesta: kaikissa toimii ja pätee samat periaatteet.

Ensisijaista kaikkien eläinten kouluttamisen ja oppimisen kanssa on se, että kiinnitämme huomiota hevosen tunnetilaan: jos hevonen pelkää tai on jännittynyt, tulee tämä asia korjata ennen minkään uuden asian opettelua. Tärkeää on myös katsoa, johtuuko jokin jännitystila, luonnollisesta poikkeava käytös tai huono liikkuvuus kivusta. Kipu aiheuttaa hevoselle epämukavuutta, ahdistusta, pelkoa ja jopa masennusta pitkään jatkuessaan liitännäiskivuista puhumattakaan. Tästä syystä kivun aiheuttajat tulisi aina poistaa ensisijassa, tai mikäli vaiva vaatii pidempää hoitoa, tulisi se järjestää hevosen hyvinvoinnin vuoksi ennen muuta käyttöä. Joskus kivun kanssa joudutaan elämään pidempään esimerkiksi jonkun sairauden johdosta, jolloin se huomioidaan hoitotoimissa ja se tulisi huomioida myös hevosen käytössä. Kipeältä hevoselta ei tule vaatia tavanomaista käyttöä eikä etenkään uuden asian oppimista.

 

Positiivisen kautta parempiin tuloksiin

Koulutustilanteita tulee eteemme jatkuvasti toimiessamme hevosemme kanssa. Monesti sitä ei tule edes ajatelleeksi, että itseasiassa jokainen kohtaaminen hevosemme kanssa on ikään kuin koulutustilanne, eli jonkinlaista oppimista tapahtuu. Se voi olla sekä haluttua, toivottua oppimista tai sitten epätoivotun asian oppimista.

Tätä oppimista tapahtuu myös silloin – ja etenkin silloin kun emme itse ole paikalla. Hevonen oppii paljonkin asioita ympäristöstään ja se muokkaa hevosen käytöstä ajan kuluessa. Tämä on hyvä huomioida myös silloin, jos oma hevonen on vuokratallilla: jokin siellä tapahtuva asia vahvistaa myös oman hevosesi käytöstä.

Vahvisteet ovat tehokas koulutusmenetelmä ja oikein ajoitettuna sekä toteutettuna hyvä toivotun toiminnan oppimisen väline. Vahvisteiden epäsäännöllinen ja epäjohdonmukainen käyttö taas saattaa vahvistaa epätoivottua käytöstä. Kyse on hyvin yksinkertaisesta menetelmästä, jonka muun muassa Minna Tallberg avaa hyvin teoksessaan: ”Toimiva Hevonen – Näin onnistut”: Vahviste on jotain mikä lisää käytöstä. Se on jotain, mitä hevonen tekee joko saadakseen jotain sille myönteistä (=positiivinen vahviste, esim. ruokapalkinto) tai päästäkseen jostain ikävästä eroon (=negatiivinen vahviste, esim. paineen poisto). 

Lisäksi hän jatkaa tärkeän huomion: ”Hevosten kanssa olemme useimmiten molempien vahvisteiden kanssa tekemisissä”  (Tallberg, 2020) ja näin siis asian kuuluukin olla. Vaikka puhumme negatiivisesta vahvisteesta, se ei missään nimessä tarkoita esimerkiksi kivun tai minkään muunkaan suuren epämukavuuden aiheuttamista, vaan paineen poisto tarkoittaa pienimmillään sitä, että poistamme tilanteessa jonkun painetta aiheuttavan asian, kuten vaikka sen että löysäämme ratsastaessamme ohjat tai taluttaessamme laskemme köyden löysäksi, kun hevonen toimii halutulla tavalla. 

Koulutustilanteissa käytämme itse palkkaamista positiivisen käytöksen vahvisteena. Silloin pyydämme hevoselta jotain käytöstä, esimerkiksi luoksetuloa ja kun hevonen tulee luokse, tai alussa vain askeleenkin kohti, saa se siitä sille itselleen mieleisen palkan. Palkka voi olla esimerkiksi jokin hyvä syötävä, rapsutus, lepo tai pääsy kaverien luokse, riippuen siitä mikä kyseistä hevosta parhaiten motivoi.

 

Kehollinen rehellisyys

Kouluttamisemme perustuu siihen, että haluamme hevostemme käyttäytyvän hyvin ja tarkoituksen mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita passiivista ja nöyrtynyttä hevosta, joka ei näytä tunnetilojaan. Hevonen saa olla hevonen, ja koska sosiaalipedagogisessa tunnetyöskentelyssäkin työskentelemme tunteiden kanssa, on tärkeää hyväksyä kaikenlaisia tunteita, myös hevoselta. Näitä sitten sanoitetaan ja pohditaan yhdessä asiakkaidemme kanssa. Koetetaan päästä ajattelussa hevosen todellisuuteen, nähdä syitä ja seurauksia toiminnan ja käytöksen taustalla. Tätä ei kannata ymmärtää kuitenkaan väärin: Kaikenlaista käytöstä emme kuitenkaan salli. Hevosen käytös ei saa eikä voi olla vaaraksi meille tai sille itselleen, kuten ei meidän ihmistenkään käytös toisiamme kohtaan. Koulutuksella ja hyvän yhteistyön vaalimisella tälläisiä vaaratilanteita ei pääse myöskään syntymään, koska kunnioitus on muodostunut niin syväksi puolin ja toisin. Turvallisuus on kuitenkin meille aina ensisijaista ja tässäkin hevosen todellisuuden ymmärtäminen on tärkeää: millaiset tilanteet johtavat mihinkin käytökseen ja reagointiin. Näihin asioihin sitten pyrimme vaikuttamaan ja ennakoimaan, jotta jokaisella on turvallista ja hyvä toimia yhdessä. Kouluttamisemme tavoitteena on tasapainoinen ja tyytyväinen hevonen, joka saa olla oma itsensä kaikkine tunteineen.

Pohdimme myös paljon sitä, millaisia tunteita me ihmiset siirrämme hevosiimme, kun olemme niiden kanssa. Tunteemme siirtyvät hevoseen hyvin herkästi, halusimme tai emme. Voimme kuitenkin itse vaikuttaa siihen, miten ja millaisia tunteita siirrämme, ja näin pyrimme kohti positiivista tunteen siirtoa. Positiiviset tunteet ja ilmapiiri mahdollistaa oppimisen. Positiivinen ja avoin mieli pystyy vastaanottamaan uutta tietoa ja oppia: sekä hevonen että ihminen.

Osa hevostemme kanssa työskentelystä ja hevosten kouluttamisesta tapahtuu maasta käsin. Pohjalla maastakäsittelylle on luonnollinen hevostaito, missä ihminen oppii käyttämään omaa kehon kieltään ja energiaansa hevosen liikuttamiseen ja toimintaan. Tämänkin ajattelun pohjalla on hevosen todellisuus, jossa ihminen imitoi hevosen tapoja toimia ja käyttäytyä.

Koulutusta hyvinvointityötä tekeville hevosille

Tekeekö sinun hevosesi töitä hyvinvoinnin parissa tai suunnitteletko, voisiko hevosesi olla toimintaan sopiva? 

Terapeuttisen tallin hevostoiminnasta vastaava Teea Ekola toimii myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajien kouluttajana mutta myös toiminnassa käytettävien hevosten ja ohjaajien käytännön toiminnan kouluttajana. 

Kysy lisää mahdollisista koulutuspaikoista tai teemapäivistä- ja luennoista Teealta.

Lisätietoa kouluttamiseen liittyen

Anna Kilpeläinen, PedaEquest kirjoituksia ja artikkeleita osoitteessa: https://annakilpelainen.com/

Minna Tallberg: Toimiva Hevonen – Näin Onnistut, 2020 Kuuranmäen Oy

Teea Ekola ja Anna Kilpeläinen artikkelissaan ”Hyvinvointipalvelua hyvinvoivalla hevosella”, teoksessa: ”Sosiaalipedagoginen hevostoiminta”, Luonnonvarakeskuksen julkaisuja 78/2019) 

Tuire Kaimio: Hevosen Kanssa, 2005 WSOY