Hevosterapia ja kuntouttava hevostoiminta eroavat toisistaan ennen kaikkea koulutusvaatimusten, tavoitteiden ja palvelun tuottajan ammatillisen viitekehyksen osalta. Hevosterapia viittaa yleensä rekisteröidyn terapeutin, kuten fysio- tai toimintaterapeutin, tuottamaan yksilölliseen kuntoutukseen, kun taas kuntouttava hevostoiminta on sosiaalisen kuntoutuksen muoto, jota ohjaa sote- ja hevosalan moniammatillinen tiimi. Molemmilla on paikkansa kuntoutuksen kentällä, mutta ne palvelevat eri tarpeita ja asiakasryhmiä. Seuraavat kysymykset avaavat käsitteiden eroja käytännössä.
Kumpi sopii kenelle, hevosterapia vai hevostoiminta?
Hevosterapia sopii parhaiten tilanteisiin, joissa tavoitteena on spesifi, lääketieteellisesti tai terapeuttisesti määritelty kuntoutustarve, kuten motoristen taitojen harjoittaminen fysioterapian viitekehyksessä. Kuntouttava hevostoiminta sosiaalisen kuntoutuksen muotona puolestaan soveltuu laajemmalle joukolle: lapsille ja nuorille, joilla on sosiaalisia, emotionaalisia tai käyttäytymiseen liittyviä haasteita, sekä aikuisille mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille henkilöille.
Käytännössä kuntouttava hevostoiminta on usein se palvelumuoto, johon lastensuojelun avohuollon asiakkaat, koulun oppilashuolto tai mielenterveyspalvelut ohjaavat. Toiminnan tavoitteet voivat liittyä itsetunnon vahvistamiseen, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, tunnesäätelyn harjoitteluun tai yksinkertaisesti arjen rytmittämiseen ja osallisuuden kokemuksen rakentamiseen. Eläinavusteinen kuntoutus tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön, jossa muutos tapahtuu tekemisen, kokemusten ja yhteisöllisyyden kautta, ei pelkästään puhumalla.
Valinta näiden kahden välillä ei ole aina joko tai. Monella asiakkaalla voi olla rinnakkain sekä yksilöllinen terapiasuhde että osallistuminen kuntouttavaan hevostoimintaan, ja nämä tukevat toisiaan.
Mitä koulutusta hevosterapeuteilla ja hevostoiminnan ohjaajilla on?
Hevosterapeutti on yleensä terveydenhuollon ammattihenkilö, kuten fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, joka on suorittanut lisäkoulutuksen hevosavusteiseen kuntoutukseen. Kuntouttavan hevostoiminnan ohjaajilla on puolestaan tyypillisesti sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajakoulutus sekä sote-alan pohjakoulutus, kuten sosionomin, lähihoitajan tai vastaava ammatillinen tutkinto.
Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajakoulutus on Suomessa vakiintunut koulutusmuoto, joka yhdistää hevosalan osaamisen sosiaali- ja kasvatustieteelliseen ajatteluun. Ohjaaja oppii hyödyntämään hevosen ja talliympäristön tarjoamia mahdollisuuksia tavoitteellisessa kuntoutustyössä. Koulutuksen käynyt ohjaaja osaa suunnitella yksilöllisiä kuntoutusprosesseja, arvioida niiden vaikuttavuutta ja toimia osana moniammatillista tiimiä.
Laadukkaan hevosavusteisen kuntoutuksen tunnistaa siitä, että palvelua tuottaa aina sekä sote- että hevosalan koulutuksen saanut tiimi, ei kumpikaan yksin. Tämä moniammatillisuus on keskeinen laadun tae.
Miten hevosavusteinen kuntoutus eroaa tavallisesta ratsastuksesta?
Hevosavusteinen kuntoutus eroaa tavallisesta ratsastuksesta ennen kaikkea tavoitteellisuuden, ammatillisen ohjauksen ja asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin osalta. Ratsastusharrastuksessa tavoite on laji itsessään, kun kuntoutuksessa hevonen ja talliympäristö ovat välineitä laajempien hyvinvointi- ja kuntoutustavoitteiden saavuttamiseen.
Käytännön eroja on useita. Kuntoutuksessa jokainen tapaaminen on suunniteltu etukäteen asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden pohjalta, ja toiminnan vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti. Hevosavusteisessa kuntoutuksessa ei välttämättä ratsasteta lainkaan: suuri osa työskentelystä tapahtuu maasta käsin, hevosen hoidon, käsittelyn ja vuorovaikutuksen kautta. Tämä tekee siitä saavutettavan myös niille, joilla ei ole aiempaa hevoskokemusta tai joiden toimintakyky ei mahdollista ratsastamista.
Green Care -viitekehyksessä hevosavusteinen kuntoutus nähdään osana laajempaa luonto- ja eläinavusteisten menetelmien kokonaisuutta, jossa luontoympäristö itsessään toimii kuntoutumista tukevana tekijänä. Tämä erottaa sen selvästi harrastustoiminnasta.
Voiko hevostoiminta korvata perinteisen terapian?
Kuntouttava hevostoiminta ei korvaa perinteistä yksilöterapiaa, mutta se täydentää sitä merkittävällä tavalla ja toimii itsenäisenä sosiaalisen kuntoutuksen muotona niissä tilanteissa, joissa perinteinen terapia ei ole ensisijainen tai riittävä tuki. Kyse on eri palveluista, jotka vastaavat osin eri tarpeisiin.
Hevostoiminnan vahvuus on toiminnallisuudessa ja yhteisöllisyydessä. Monelle asiakkaalle, erityisesti lapsille ja nuorille, tekemällä oppiminen ja konkreettinen vastuun ottaminen eläimistä ja ympäristöstä tuottavat muutoksia, joita pelkkä puhuminen ei aina tavoita. Hevostoiminta voi myös madaltaa kynnystä hakeutua muiden palvelujen piiriin, koska se ei leimaa osallistujaa samalla tavalla kuin perinteinen terapiakäynti.
Parhaimmillaan kuntouttava hevostoiminta on osa laajempaa palvelupolkua, jossa eri tukimuodot täydentävät toisiaan. Toiminnan vaikutukset syntyvät vuorovaikutuksen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden kautta, ja ne voivat olla hyvin pitkäkestoisia.
Miten julkinen sektori voi ostaa hevosavusteisia palveluja?
Julkinen sektori, kuten kunnat, hyvinvointialueet ja lastensuojelun yksiköt, voi ostaa hevosavusteisia palveluja joko suorahankintana tai kilpailuttamalla ne hankintalain mukaisesti. Palvelut luokitellaan yleensä sosiaalipalveluiksi, joihin sovelletaan kevyempää hankintamenettelyä kuin tavallisiin tavarahankintoihin.
Käytännössä hankintaprosessi alkaa usein palveluntarpeen tunnistamisesta: sosiaalityöntekijä, koulun oppilashuolto tai mielenterveyspalvelut arvioi, hyötyisikö asiakas eläinavusteisesta kuntoutuksesta. Tämän jälkeen palvelu voidaan kirjata osaksi asiakkaan palvelusuunnitelmaa ja ostaa hyväksytyltä palveluntuottajalta.
Laadukkaan palveluntuottajan tunnistaa useista tekijöistä:
- Sote-alan viranomaisvalvonnan alaisena toimiminen
- Green Care -laatumerkki, joka osoittaa toiminnan täyttävän valtakunnalliset laatukriteerit
- Moniammatillinen tiimi, jossa on sekä sote- että hevosalan koulutus
- Dokumentoitu kuntoutusprosessi, joka sisältää tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin
- Läpinäkyvä yhteistyö lähettävän tahon kanssa
Me Terapeuttisella Tallilla toimimme Suomen ensimmäisenä Sote-tallina®, mikä tarkoittaa, että koko toimintamme on rakennettu alusta alkaen julkisen sektorin tarpeita varten. Kuntouttava hevostoimintamme on viranomaisvalvonnan alaista, ja meillä on sekä Green Care Hoiva että Green Care Voima -laatumerkit, jotka helpottavat palvelun hankintaa julkiselle sektorille. Yhteistyö lähettävän tahon kanssa on meille keskeinen osa jokaista kuntoutusprosessia. Ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme.
