Hevosten ruokintarytmi on kriittinen osa niiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, sillä hevosten ruuansulatusjärjestelmä on kehittynyt jatkuvaan syömiseen. Luonnossa hevoset käyttävät 16-18 tuntia vuorokaudessa ruoan etsimiseen ja syömiseen, minkä vuoksi pitkät ruokintavälit voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia kuten mahahaavaa. Säännöllinen, maksimissaan kuuden tunnin välein tapahtuva ruokinta vastaa parhaiten hevosten luonnollisia tarpeita ja ehkäisee ruoansulatusongelmia sekä käytöshäiriöitä.
Miksi hevosten ruokintarytmi on niin tärkeä osa niiden hyvinvointia?
Hevosten ruokintarytmi on ratkaisevan tärkeä, koska hevonen on lajityypillisesti laiduntava eläin, jonka ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt jatkuvaan syömiseen ja pienten rehumäärien käsittelyyn kerrallaan. Hevosen mahalaukku tuottaa mahahappoja jatkuvasti, riippumatta siitä, onko hevonen syömässä vai ei.
Luonnossa hevoset käyttävät valtaosan päivästään ravinnon etsimiseen ja laiduntamiseen, mikä pitää niiden ruoansulatusjärjestelmän tasapainossa. Tämä jatkuva syöminen takaa, että hevosen mahalaukussa on aina rehua neutraloimassa mahahappoja. Kun ruokintarytmi on säännöllinen ja noudattaa hevosen luontaista käyttäytymistä, voidaan merkittävästi vähentää ruoansulatushäiriöiden riskiä.
Oikeanlainen ruokintarytmi tukee myös hevosen psyykkistä hyvinvointia. Hevosilla on voimakas lajityypillinen tarve etsiä ja käsitellä ravintoa, ja tämän käyttäytymistarpeen täyttäminen on tärkeää myös talliolosuhteissa. Säännöllinen ruokintarytmi auttaa hevosta tuntemaan olonsa turvalliseksi ja vähentää stressistä johtuvia käytösongelmia.
Mitä tapahtuu jos hevosten ruokintavälit ovat liian pitkiä?
Kun ruokintavälit venyvät liian pitkiksi, hevosen mahalaukussa olevat mahahapot alkavat syövyttää mahalaukun seinämää, koska rehua ei ole neutraloimassa happoja. Tämä voi johtaa vakaviin mahahaavoihin, jotka ovat hevosilla valitettavan yleinen vaiva erityisesti talliolosuhteissa.
Liian pitkät ruokintavälit voivat aiheuttaa monia terveysongelmia:
- Mahahaava ja sen aiheuttama kipu
- Ähky ja muut ruoansulatusongelmat
- Käytöshäiriöt kuten puunpurenta ja kutominen
- Lisääntynyt stressi ja ahdistus
- Painon lasku ja huono yleiskunto
Hevonen ei pysty kertomaan kivustaan selkeästi, joten oireet voivat ilmetä epämääräisenä levottomuutena, ruokahaluttomuutena tai käytösmuutoksina. Jatkuva kipu voi aiheuttaa myös aggressiivisuutta ja keskittymisvaikeuksia, mikä voi näkyä esimerkiksi ratsastettaessa tai muussa työskentelyssä.
Tyhjän mahalaukun aiheuttamat ongelmat voivat kehittyä nopeasti vakaviksi, joten säännöllisen ruokintarytmin ylläpitäminen on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa parhaimmillaan.
Mikä on ihanteellinen ruokintaväli hevosille?
Ihanteellinen ruokintaväli hevosille on maksimissaan kuusi tuntia, jotta mahahapot eivät pääse muodostumaan haitallisiksi. Optimaalisinta olisi, jos hevonen saisi ravintoa lähes jatkuvasti pienissä erissä, kuten se luonnossa laiduntaessaan tekisi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hevoset tarvitsevat vähintään 3-4 ruokintakertaa päivässä. Monissa talleissa ruokitaan tyypillisesti aamulla, päivällä ja illalla, sekä mahdollisesti vielä myöhäisillalla. Tällöin yön aikana ruokintaväli voi kuitenkin venyä liian pitkäksi.
Ruokintarytmin toteuttamiseen on olemassa useita käytännön ratkaisuja:
- Automaattiset ruokinta-ajastimet, jotka annostelevat rehua säännöllisin väliajoin
- Slow feeder -ratkaisut, jotka pidentävät syömisaikaa ja jäljittelevät luonnollista laidunnusta
- Verkot ja muut apuvälineet, jotka hidastavat heinän syömistä
- Pidennetyt ulkoiluajat laitumella tai heinäruokinta tarhassa
Meillä ruokintaväli pyritään pitämään maksimissaan kuudessa tunnissa, jotta hevosten ruuansulatusjärjestelmä toimisi optimaalisesti ja mahahaavan riski minimoituisi.
Miten hevosten yksilölliset tarpeet vaikuttavat ruokintarytmiin?
Vaikka ruokintavälin perusperiaatteet pätevät kaikkiin hevosiin, yksilölliset tarpeet vaikuttavat merkittävästi siihen, millainen ruokintasuunnitelma kullekin hevoselle laaditaan. Jokainen hevonen tarvitsee yksilöllisesti räätälöidyn ruokintasuunnitelman, jossa huomioidaan useita tekijöitä.
Ruokintarytmiin ja -määriin vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä ovat:
- Ikä: nuoret kasvavat hevoset ja vanhukset tarvitsevat erityishuomiota
- Rotu ja koko: pienhevoset, ponit ja kylmäverirodut ovat usein ns. hyviä rehunsyöjiä
- Aktiivisuustaso ja käyttötarkoitus: kilpahevonen vs. harrastehevonen
- Terveydentila: esim. insuliiniresistenssi, mahahaava tai metabolinen oireyhtymä
- Aineenvaihdunta: jotkut hevoset lihovat helpommin kuin toiset
Esimerkiksi kilpahevoset, jotka kuluttavat paljon energiaa, tarvitsevat tiheämmän ruokintarytmin ja energiapitoisempaa ravintoa kuin kevyessä käytössä olevat harrastehevoset. Samoin mahahaavasta kärsivä hevonen voi tarvita erityisen tiheän ruokintarytmin ja mahdollisesti lääkitystä.
On tärkeää seurata hevosen kuntoa, painoa ja yleistä hyvinvointia säännöllisesti ja muuttaa ruokintasuunnitelmaa tarvittaessa. Yksilölliset tarpeet voivat myös muuttua vuodenaikojen, käyttötarkoituksen tai terveydentilan muutosten myötä.
Miten ruokinnan laatu vaikuttaa hevosten hyvinvointiin?
Ruokintarytmin lisäksi ravinnon laadulla on merkittävä vaikutus hevosten hyvinvointiin. Laadukas rehu oikeassa suhteessa on avainasemassa terveyden ylläpitämisessä ja erilaisten ruokintaperäisten ongelmien ehkäisemisessä.
Korkealaatuisen rehun ominaisuuksia ovat:
- Tunnetut ja mitatut ravintoarvot
- Pölyttömyys ja homeettomuus
- Sopiva valkuaispitoisuus hevosen tarpeisiin
- Asianmukainen säilytys ja tuoreus
- Sopiva kuiva-ainepitoisuus
Käytämme tallillamme laatuheinäntuottajan toimittamaa heinää, jonka ravintoarvot on mitattu. Näin voimme laskea jokaiselle hevoselle tarkalleen sopivan määrän heinää ja määrittää, millaista lisäruokintaa hevonen mahdollisesti tarvitsee.
Laadukkaaseen ruokintaan kuuluu myös sopiva määrä vettä ja tarvittaessa kivennäis- ja vitamiinilisät, jotka täydentävät perusrehun. Hevosen ruuansulatusjärjestelmä toimii parhaiten, kun se saa korkealaatuista korsirehua säännöllisin väliajoin, mikä tukee suoliston hyvinvointia ja hevosen yleistä terveyttä.
Miten hevosen luonnolliset käyttäytymistarpeet voidaan huomioida ruokinnassa?
Hevosilla on voimakas lajityypillinen tarve laiduntaa ja etsiä ravintoa, mikä luonnossa täyttää valtaosan niiden päivästä. Tämän käyttäytymistarpeen huomioiminen talliolosuhteissa on keskeistä hevosen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Luonnollisia käyttäytymistarpeita tukevia ruokintajärjestelyjä:
- Slow feeder -verkot ja -laatikot, jotka pidentävät syömisaikaa
- Ruokinnan hajauttaminen eri puolille tarhaa, mikä kannustaa liikkumiseen
- Paddock Paradise -tyyppiset tarhausjärjestelmät, joissa ruokintapisteet on sijoitettu vaihteleviin maastoihin
- Mahdollisuus laiduntamiseen aina kun mahdollista
- Aktivointilelut ja muut virikkeelliset ruokintaratkaisut
Tallillamme olemme suunnitelleet tarhausjärjestelmän Paddock Paradise -menetelmää mukaillen, mikä mahdollistaa hevosille luonnollisen liikkumisen ja ravinnon etsimisen. Tämä tukee sekä hevosten fyysistä terveyttä että tyydyttää niiden psyykkisiä lajityypillisiä tarpeita.
Kun hevosten luonnolliset käyttäytymistarpeet huomioidaan ruokinnassa, vähenevät myös käytösongelmat kuten kutominen, puunpurenta ja muu häiriökäyttäytyminen. Tavoitteena on luoda mahdollisimman luonnonmukainen ruokintaympäristö, vaikka hevoset eläisivätkin talliolosuhteissa.
Mitä lähemmäs hevosen luontaista elämäntapaa pääsemme myös ruokinnan osalta, sitä paremmin tuemme niiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä näkyy terveyden, käyttäytymisen ja yleisen elämänlaadun paranemisena.
